On kova ikävä. Ikävä vain yltyi katseltuani koko yön unia meistä. Rakastelimme kiihkeästi ja sitten lepäsimme vuoteella jäsenet sikin sokin. Oli valtavan kuuma emmekä voineet irrottautua toisistamme, olimme kuin liimautuneet kiinni. Huulesi ja kätesi matkasivat ihollani...

Haluan tavata sinut tänään. Sopiiko? Odotin niin paljon viime viikonlopusta. Ehkä se juuri siksi epäonnistui. Kun on koko ajan ikävä ja yhteistä aikaa vähän, niin odotukset tahtovat nousta taivaisiin.

Halusin kiukutella ja odotin paapomista - sitä samaa sinäkin olisit mitä ilmeisemmin halunnut. No, menneitä ei saa muutettua, mutta hyvä kaikesta on puhua, vai mitä?

Tavataanhan tänään?
P