ei ole pahinta illan pitkinä tunteina tai yön pimeinä hetkinä. Kestän ne loistavasti ihan tuosta vaan. Yksinäisyys on yllättäen pahinta silloin, kun elämässä on huippuhetkiä. Kun tapahtuu jotakin hienoa ja upeaa ja ihanaa, jonka haluaisi jakaa jonkun toisen kanssa. Kun pitäisi päästä puhumaan ja kertomaan ja puhumaan uudelleen ja vielä kerran - aina kyllästymiseen saakka. Yksin koetut iloiset asiat saavat vähän haljun värin, vasta yhdessä juhlittu ilo puhkeaa täyteen väriloistoonsa.
Love,
T