oli kaikinpuolin vauhdikas. Miten saimmekaan mahtumaan niin paljon tapahtumia muutamaan hetkeen. Puhun päivistä hetkinä, sillä niin nopeasti ne kuluivat.
Parasta olivat ne lutuiset silittelyt saunan jälkeen kylpytakkeihin kääriytyneinä sohvatyynyjen uumenissa. Helliä suukkoja, kevyitä hipaisuja ja helmeilevää hyvää tuulta. Kuinka ihana kun saa mielinmäärin rapsutella ja kuopsutella, suukotella ja paijata. Kuinka hyvin nainen voikaan ymmärtää naista.

Helliä tunteita ja sitten myös voimatonta kiukkua. Joskus käy niin - ainakin meille. Kun tuntee niin kovaa. Ja ikävöi.

Maanantainen kirjeesi kosketti. Totuus on kuitenkin se, että sinä nostat minut. Viet uuteen viikkoon kätesi kädessäni. Otteesi on lempeä, mutta luja. Ei päästetä irti. Eihän?
P