on aivan aivan hiljaista. Tämä perkuleen jet lag tai mikä aikaero nyt onkaan, kiusaa hengiltä. En pysty nukkumaan. Olen laskenut lampaat ja erotellut porot. Pitänyt mielessä karaokebileissä kipatut drinksut. Käynyt läpi yhteiset matkat ja fiilistellyt ihanat hetket (siihen meni tuntikausia - ei auttanut).

Oikeasti. Ihan kohta pitää herätä. Mennä töihin. Ja en ole vielä edes päätä tyynylle kallistanut.

Rankkaa. Joskus on.
¡Besos!
P