ovat tympeyden tyyssijoja. Tämä ainainen odottaminen käy hermoon. Istun täällä hienossa loungessa, mutta aika kulkee aivan yhtä hitaasti kuin missä tahansa muuallakin. Tummapukuiset bisnesmiehet kansoittavat tämänkin lepopaikan, mutta relaamisen sijaan he räpläävät kannettavia tietokoneitaan ja kännyköitään. Kuinkahan moni heistä kirjoittaa kirjettä ja kertoo tulisista tunteistaan rakastetulleen, näpyttelee intohimon sanoja sähköpostiin tai saa skreenin sumeaksi ikävästä. Tarkkailen heitä oman kannettavani takaa samalla kun kirjoitan sinulle kaikesta siitä kaipauksesta, jota tunnen juuri nyt.

Olen aivan liian väsynyt ja vanha roikkumaan lentokentillä. Kyllä ihmisellä pitää olla jotakin järkevämpääkin tekemistä elämässään. Yhä enemmän ja enemmän mietin vaihtoehtoja. Ilman työtä en kuitenkaan voisi elää ja jaksaa.

Kuuluttavat nyt minun lentoani. Pitää lähteä taivaalle. Voisitko pitää kädestäni? Ajattelen sinua.

Laitan viestin kun kentällä.

P