minä tiedän miten vaikeaa on meillä molemmilla. Kuinka läheisiä ollaan ja silti kaukaisia. Tavallaan kaikki yhdessä vietetty aika korostaa sitä aikaa kun ei tosiaankaan olla yhdessä. En tiedä mitä teet iltaisin siellä avioliitossasi. En kuule sinusta muuta kuin lyhyen tekstiviestin. Yleensä se kuuluu, että hyvää yötä. Niin ja kauniita unia. Mitä kuvittelet että minä teen kaiken sen muun ajan. Kaiken sen kuolettavan pitkän ajan, jolloin olet poissa, saavuttamattomissa. Jolloin voin vain kuvitella, mitä kaikkea tapahtuu... Luuletko oikeasti että ihminen kestää tällaista loputtomiin?

Love,
T