tuntuu yhtä harmaalta kuin aamu. Heräsin viime yönä kammottavaan ajatukseen, että olin tehnyt tosi tympeän virheen erästä päivämäärää suunnitellessani. Teki mieli heti soittaa sinulle, mutta kello oli jo lähellä puolta yötä, enkä sitten uskaltanut.
Vahingossa aikaisemmaksi luulemani iloinen tapahtuma siirtyykin nyt kuukaudella eteenpäin, kun olin ajattelemattomuuksissani sekoittanut syys- ja lokakuun. Arvaa harmittaako! Lisäksi lapset kipeänä kotona eikä omakaan kunto ihan parhaimmasta päästä ole. Aamuinen tekstiviestisi sentään lohdutti ja kyllä, tulen mielelläni kanssasi lounaalle. Saat luvan antaa oikein tiukan ja lohduttavan halauksen.

Love,
T