juhliin tuli eilen. Kirje oli pudonnut postilaatikosta omia aikojaan päivällä ja lapset olivat nostaneet sen eteisen pöydälle. Töistä tultuani revin kuoren auki vapisevin sormin. Kutsu kahdelle. Vatsanpohjassa lehahti liikkeelle perhosparvi ja kasvoille ilmestyi holtiton hymy.
Miten h a u s k a a ! Heti ajattelin sinua. Kuinka olisit minun avecini ja säteilisin juhlissa kauneutesi loistossa.

Sitten tulin katsoneeksi päivämäärää. Ei voi olla totta – kaikista maailman päivistä juuri se, joka ei sovi meille kummallekaan.
Nyt ottaa päähän. Ja rankasti.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Love,

T